On pitänyt tässä aika haipakkaa, eikä helpotusta näy. Tsiljoona (tietysti viime tinkaan roikkumaan jätettyä) kouluhommaa hönkii niskaan, ja siihen päälle vielä kaikki muut menot. Plus esimerkiksi takaraivossa tykyttävä tunne siitä, ettei niitä kesätöitä vieläkään ole kiikarissa.
Eilen tuli vietettyä ehtoota tuutorikollegoiden kanssa, tänään juustokakkuiltaa (namnam, kiitos, Laura!) luokkalaisten kanssa, ja huomenna virkistäydytään hallituksen ja tortilloiden voimin. Lauantaina onkin sitten vielä Fest-O-Rama. Huhhuh...
Tänään tuli myös istuttua koulutusohjelmapäällikön sekä muiden oppilasedustajien kanssa palautekeskustelussa kolmisen tuntia. Aina kaikki asiat eivät suju niin kuin haluttaisiin, tai ne hoidetaan kertakaikkiaan totaalisen väärin oppilaiden näkökulmasta tiirailtuna. Onneksi on väyliä vaikuttaa ja saada äänensä esiin. Ihanaa, että opiskelijoita halutaan kuulla.
Mutta joo. Olen vissiin työntänyt lusikkani aika moneen soppaan mukaan. Tekemistä ja menoja riittää, välillä liiaksikin asti. Ei siinä toisaalta mitään. Surku vain, jos mielekäitä asioita menee paljon päällekkäin.
Tuntuu myös, että vasitenkin Saksan-reissun jälkeen elämäntapani ovat olleet niin rappiolla, kuin olla ja voivat. Ehkä tämä tästä...joskus. Enpä tiedä.
Kuvituksena screenshotteja yhdestä parhaasta telkkusarjasta ever.
P.S. Veikkaan, että näen unta joko a) juustokakuista, b) hitsausliekistä, c) rumista tatuoinneista, d) meidän uskomattoman upeasta, viimeistellystä ja kaikin puolin panostetusta tämänpäiväisestä powerpoint-show'sta, e) siitä, että mulle tehdään puujalka, tai f) täydestä jääkaapista. Ehkä, jos hyvin käy, näen kaikista noista. :---)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Yo Mary-Anne!