So open up your heart and let this fool rush in

Jukopliut ko mie olen onnellinen!

Ei ole miestä eikä juuri rahaa (no money, no honey) mutta siitä huolimatta (vai sen takia? hahaha) olen onnellinen.
Äsken kun söin parvekkeella balsamicomarinoitua kesäkurpitsaa ja jotain pakkasesta kaivettua, keväällä tekemääni bataatti-linssi-mössöä, ulkoa kuului ilakointia ja kun kurkkasin niin maailman söpöin pienten sinipaitaisten poikien jalkapalloremmi siellä käveli kadun toista puolta pitkänä letkana valmentajan huudellessa ehkä 7-kesäisille: "Hei kattokaas vähän tietäki, äijät!"

Aikaisemmin torilla ollessani kävin ottamassa selvää, mikä se salaperäinen sitruunanmuotoinen kärry torin kulmassa on. No, kuten aika helposti varmaan pystyi arvaamaan, juomakioskihan se! Siitä sai erilaisia tuorepuristettuja mehuja ja limsantapaisia. Valitsin appelsiini-mansikan ja oli kyllä taivaallisen raikasta herkkua! Kesän tavoite on maistaa mahdollisimman monia makuja siitä kiskasta, kun se kerran tönöttää torilla koko kesän ajan. Yé!

Juttelin tossa erään "tutun" pojan kanssa facebookissa ja fiilisteltiin kesän tulevia keikkoja ja muuta. Pari keikkaa, joita odotan eniten, on Black Lips ja Ty Segall. Myös monet Ruisrockin keikat + Flowsta muutamat artistit.

Uijuijui! Ihan kohta mun pitää hilpasta bussipysäkille, töihin iltavuoroon ja yöksi "kotikotiin". 

Haaveilen kesäisestä Tukholmasta ja torstai-illasta, jolloin työt on tältä viikolta ohi ja voi alkaa viikonlopun viettoon. Viikonloppuna (tai itseasiassa tänäänhän se alkaa) on Turussa Urbaani kesäkuu -niminen tapahtuma, johon sisältyy kaikenmoista mielenkiintoista kaitafilmiesityksistä ja "pilipalimusiikista" saunomiseen ja katutaiteeseen. Tapahtuman facebook-sivu! Tulee niin nastaa, koska säätkin aikoo kai helliä meitä.

Etualalla elämäni paras club sandwich Tukholmassa kesällä 2011, taka-alalla ihana ystäväni Jenna

Minä samaisella reissulla

Taidanpa ottaa bussiin lukemiseksi Janet Fitchin Valkoisen oleanterin. Se on semmonen hyvä kirja, jonka sivuilla vähän viivyttelee, ettei se heti loppuisi, mutta kuitenkin illalla lukee "vielä yhden luvun". Tämä liittyy varmaan lempikirjojen laajaan joukkoon.